sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Nilsiän 20-vuotis juhlamaastot

Nilsiän maastoihin osallistuttiin jälleen kerran hyvän seuran vuoksi. Casper teki kelposuorituksen tullen toiseksi. Ensin Casper juoksi hyvän avausjuoksun Lucan kanssa, finaalissa vastassa oli tuttuun tapaan puoliveli Kake. Tasaista oli, mutta Kake vei ansaitusti voiton saaden SERTin.  Juoksutuloksia jos hieman analysoidaan, niin mielestämme arvostelu on tiukentunut ja siitä johtuen SERTien saaminen voi olla jatkossa entistä hankalampaa. Tai sitten ei :)

Kuvissa Casper juoksee punaisella ja Luca sinisellä manttelilla.



tiistai 27. elokuuta 2013

Ensimmäinen titteli IKINÄ!





Tätä titteliasiaa on nyt pyöritelty päälleen, selälleen ja ei sitä meinaa millään tajuta vieläkään. Meidän pieni mies, jonka tulokset olivat tämän kauden alussa vähän heikentyneet, palasi kotiin TITTELIN, 15 kilon RUOKASÄKIN ja ihmetyksestä pöllämystyneen isännän kanssa. Pari kertaa ollaan kysytty toisiltamme, että ihanko oikeasti tässä kävi näin? xD

Alkuerässä Casper oli juossut paremman juoksun kuin koskaan ennen. Voimaa löytyi rimppakintuista ja mutkissakaan ei tullut oikomisia. Alkuerän jälkeen kuitenkin vaikutti siltä, että taisivat kaikki pojan mehut jäädä siihen, eikä jaksamista olisi enää finaaliin. Vaan toisin kävi. Vastassa oli puoliveli Kake "Nakke", joka on itsessään jo kova vastus. Mutta kuin ihmeen kaupalla Casper meni ja voitti. Voitti!? Siis sehän tarkoittaa sitä, että Casper on tätä nykyä

SMM-13 Sawhorse's Wild Spirit.

24.8.2013 Vesanka SMM 2013 ae 247+fin 230= 277p, sij 1/9.

*Iso tuuletus", ja iso kiitos. Seuraavaksi näemme toivottavasti Nilsiän maastoissa ;)

Kuvia kisapaikalta otti Essi Piironen. Kiitos!

Kuvaaja Essi Piironen

Kuvaaja Essi Piironen

torstai 22. elokuuta 2013

Kesän teemana lepo.





Kun Derbyt oli juostu niin Casperilla alkoi lepohetki. Joka kesti kaksi kuukautta. Sinä aikana ei keskitytty mihinkään muuhun kuin kesään, koiraan, kavereihin ja kameraan. Käytiin juoksemassa ja pyöräilemässä, mutta ei kuitenkaan treenattu mitään varten. Pidettiin vaan hauskaa. :)



Kesän ensimmäinen mieleenpainuva juttu oli Vanillan vierailu täällä meillä kotona. Metsässä mentiin vauhdilla, vaikka juoksukaveri olikin 10 kertaa pienempi. Kotosallakin oltiin alkuinnostuksen ja parin lenkin jälkeen hyvin sovussa. :)



Sittenpä koittikin Juhannus, oltiin viettämässä sitä pienen lähipiirin kesken Maaningalla. Koira sai olla koko päivän vapaana, eikä mikään varnasti ole sen mielestä mukavampaa. Jopa Casperin "isomummo ja -ukki" antoivat pojalle kaikkia herkkuja. Ei sitä touhua voi kuin katsoa vierestä ja hymyillä.





Ilosaarirockin aikana ajattelimme, että koiran omaksi parhaaksi on käydä mahdollisimman pitkä lenkki ja antaa sen levätä. Emme halunneet stressata sitä ottamalla se mukaan veneeseen, josta käsin kuuntelimme musiikkia. Niinpä kävimme heti kahdeksan aikaan lenkillä Jaamankankaalla. Kannatti, sillä saimme paljon kuvia. 






Tuumaustauko <3
Saimme päähämme 1.8. lähteä noin 10km vaellukselle Uimaharjun puolelle, Pamilonkoskelle. En tiedä paljonko matkaa kaikkiaan karttui, mutta oli mukava reissu. Keskellä päivää kun ei muita kävijöitä tuntunut olevan.






Seuraavaksi vuorossa on Suomen maastomestaruus kilpailut, joihin Jari ja Casper lähtevät kahdestaan. Katsotaan, onko levosta ollut enemmän haittaa vai hyötyä ;) 




maanantai 10. kesäkuuta 2013

SFK:n erikoisnäyttely ja farkkushow 8.-9.6.2013

Meillä on takana tähän mennessä pisin näyttelymatka, jolta palasimme erittäin suuri hymy naamalla. Lähdimme perjantaina ajelemaan kohti Forssaa, jossa yövyimme Jarin lapsuuden kaverin luona. Koko matkan ajan meitä seurasi iso musta pilvi ja paljon salamia, joiduimme siis ajamaan perille asti ukkosen saattelemana. Casperia moinen ei kuitenkaan vaivannut, ukko nimittäin laski lampaita kontissa nenä tuhisten. On se helppoa ;)

Yön asunnossa käyneen kiimaisen tytön jälkiä haistellen ja metelöineen pojan olikin sitten aamuna hyvä nukkua, kun matkakumppanit sitä vastoin olivat täysin unissaan. Ei siitä muuta kuin nokka kohti näyttelypaikkaa! Oli kiva nähdä heti näyttelypaikan lähelle saavuttaessa paljon isoja punaisia nenuja ja korvia. Paljon FAARAOKOIRIA!!!! Ihanaa. Kasvattajien kanssa vietettiin aikaa niin leppoisasti, että esittäjä unohti jännittääkin. Kunnes koitti kehän aika. Avoimeen luokkaan mentiin pojan kanssa oikeaan aikaan ja juostiin nätisti, kaikki oli bueno. Mutta. Jostain ihme syystä päädyin pällistelemään toisen kanssa valiokehän reunalle. "Mihinkäs me tullaan?" .... :D On se hyvä kun ei osaa nolostua :)

Päivä päättyi kuitenkin suureen hymyyn, pariin palovammaan ja kainalossa kiehnäävään koiraan. Saatiin me paljon palkintojakin, tosin suurin osa on jo syöty. ;) 

Suomen Faaraokoirien ja Ibizanpodencojen epävirallinen erikoisnäyttely "Farkkushow" 8.6.2013, AVO1 VSP: 3v. Hieman pitkärunkoinen maskuliininen uros, jolla hyvä uroksen pää. Kauniit silmät. Hyvät korvat, purenta OK. Kaunis kaula, tilava rintakehä, turhan pitkä lanneosa. Olkavarsi voisi olla viistompi. Hyvin kulmautunut takaa. Hieman ylöskiinnittynyt häntä. Sujuva sivuliike, hyvä häntä. Hyvä väri ja karvanlaatu.



Edellinen yö verotti meiltä niin paljon voimia, että emme olisi jaksaneet jäädä enää pidemmäksi aikaa kuin oman suorituksemme ajaksi. Ehkäpä ensi vuonna osallistumme vielä johonkin iltarientoon, jos sellaista järjestetään. Samaten ensi vuodelle olisi hyvä lisätä hankintalistaan hattuja 2 kpl. Retkituolit on kuitenkin jo hankittuina. Itse pidin ensimmäisen päivä tuomari Maija Sylgrénistä. :)

Toisena näyttelypäivänä olimme kaikki paremmin levänneitä. Tällä kertaa mikään ei kuitenkaan saanut esittäjää, eli minua, unohtamaan sitä faktaa, että tuomarina toimisi erittäin paljon faaraokoirista tietävä tuomari Jarmo Vuorinen. Mutta kun kehä koitti, jännitys hälveni. Sekä minä, että koira, hymyilimme kilpaa. Tosin, toinen päivä taisi olla pojalle vähän liikaa, kun kilpailuluokassa oli jo silmät kiinni. (Taisi se jopa tuhista unissaan... <3) 

Kaikkiaan päivä oli oikein ihana, Casper rauhoittui aina odottelujen ajaksi mallikkaasti kevythäkkiin jonka hankimme edellisenä päivänä. Meiltä molemmilta paloi päät ja kädet, mutta ei sen niin väliä :)

Suomen Faaraokoirien ja Ibizanpodencojen erikoisnäyttely 9.6.2013, AVK3, ERI: Erinomaiset rungon mittasuhteet. Erinomainen pää ja ilme. Oikein kannetut, suuret korvat. Tyylikäs kaula, tasapainoisesti kulmautuneet raajat. Erinomainen eturinta, runko ja ylälinja. Valkoista hännänpäässä. Liikkuu hyvin edestä ja takaa. Toivoisin hieman lisää uslottuvuutta sivuliikkeeseen.



Kotimatka alkoi heti kun olimme saaneet arvostelun. Minä itkin onnesta ja väysymyksestä. En ollut pettynyt, vaikka SA:ta ei tullut. Olin onnellinen. Olimme yhdessä Casperin kanssa voittaneet itsemme ja alkaneet esiintyä niin kuin pelottoman kaksikon kuuluu. "Ottakaa meidät sellaisina kuin olemme, sillä miksikään emme tästä voi muuttua." Kiitos kaikille, jotka olitte osana tuota tunteiden täyteistä viikonloppua.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Kuopion kansainvälinen kaikkien rotujen koiranäyttely, 25.5.2013

Näyttelyputki jatkuu.

Tätä näyttelyä varten Casper ja minä emme vieläkään saaneet aikaiseksi harjoitella pitkien työpäivieni vuoksi. Viikonloppuisin kokeilin seisotusta ja juoksemista, mutta lopetin aina kesken, kun en vain jaksanut. Koira sen sijaan teki parhaansa ja napotti seistä korvat pystyssä nappisilmät kohti minua. Se taisi tietää, mitä haen. En vain osannut pyytää sitä oikein.

Majoituimme Siilinjärvellä vanhempieni luona näyttelyitä edeltävän yön. Koira oli suhteellisen väsynyt, sillä seuraneitinä toimi veljeni x-rotuinen narttukoira, Vanilla. Miekkonen nuortui silmissä. Ihana parivaljakko... Kun pienempi juoksi pöydä alle, niin toinen katseli lasipöydän läpi sitä suuri virne naamalla. Voi toista pölhöä.

Näyttelypaikalle menimme isommalla porukalla kuin normaaliksi, veljeni ja hänen puolisonsa, Casperin omistaja sekä minä. Minua jännitti silmin nähden, ja se tarttui myös koiraan. Vastassa meitä oli Soile Bister, jonka on sanottu arvostavan hyvin käyttäytyvää koiraa. Rauhallisuudesta ei ollut tietoakaan, sillä minua silminnähden pelotti. :(

Kuopio INT AVO EH AVK1: Kookkaanpuoleinen, hyvärunkoinen sopivaluustoinen uros, jolla voisi olla ylevämpi selkälinja. Kaunis pää, hyvät korvat, silmät ja purenta. Niskan kaari voisi olla tyylikkäämpi. Niukasti kulmauksia edessä. Hyvät takaraajat. Hieman ulkokierteiset takakäpälät. Korkea-asentoinen häntä. Hännänpäässä saisi olla valkoista. Tehoton taka-askel. ERINOMAINEN LUONNE

Kuvaajana tällä reissulla toimi Elisa Niittymäki. Kiitos siitä! :)



lauantai 18. toukokuuta 2013

Iitti DVM 2013 18.5.2013

Tämä oli puhtaasti meidän äijjien reissu

Casper veti mun mielestä hyvän juoksun alkuerässä, mutta sitten tulos ei kuitenkaan riittänyt ihan finaaliin asti. Ei se mitään, pääasia että pojalla oli hauskaa. Tutustuin taas uusiin tyyppeihin ja vietettiin mukava päivä auringossa. Vastassa oli ennakkosuosikki, joten saipahan poika juosta kovaa vastusta vastaan!

Casper oli

18.5.2013 Iitti DVM ae 199p, sij. 3/4. :)





Kuvat julkaistu kuvaajan luvalla osoitteesta http://arisalmela.pictures.fikuvatMaastojuoksut+2013Derby+ja+Veteraanimestaruus+Muut+kilpailijat

lauantai 4. toukokuuta 2013

Suomen Cup 4.5.2013

Hei vaan!

Asiahan on nyt niin, että lähdettiin tätä juoksuharrastusta kehittämään eteenpäin kuuntelemalla viisaampien neuvoja ja samalla soveltamalla ihmiskehoonkin soveltuvia fysiikkaan liittyviä seikkoja. Emme siis todellakaan ole alunperin lähteneet tavoittelemaan voittoa mistään kilpailusta (vaikka ainahan se on hyvä bonus!). Meidät kutsuttiin viime vuotisen menestyksen perusteella Suomi Cupiin, poika oli 4. kaikista maastojuoksuihin vuonna 2012 osallistuneista faaraokoirista. Ei paha!

Kevät oli mennyt hieman ruosteisesti treenien suhteen, sillä toinen meistä oli treenikuvioista kokonaan poissa pelistä töiden takia. Omistajan niskoille siis jäivät kaikki pitkät kävelyt, pyöräilyt ja ruokavalion miettimiset. Hyvinhän me pojat pärjättiin kun kisoista saatiin palkinnoksi kolmas sija. Casper oli selvästi vielä talviunilla, mutta kuitenkin intoa riitti juosta koko rata alusta loppuun. Tuomarin puheen mukaan tosin olisi voinut olettaa hieman korkeampaa tasoa, kun kyseessä kuitenkin olivat viime vuoden parhaat koirat. Heh, pääasia että toinen tuli ehjänä perille.  Odottelun lomassa meitä viihdytti Emman ja Aatun sekä kasvattajan mukava seurue. :) Kiitos teille kaikille mukavasta päivästä! Ikävä kyllä tällä kertaa kameravarustus ei pitänyt vetisestä ja sumuisesta säästä, joten päätin jättää kuvaamisen kokonaan niille, joilla laitteisto on paremmassa jamassa.

Kisojahan vietettiin Casperin syntymäpäivänä, joten emme olisi voineet olla tyytyväisempiä lopputulokseen.

4.5.2013 Laihia, LVKH ae 196+fin 189=385p.

Alla posetuskuva ja fiilistelyä.


Ei ole harjoiteltu tuota seisomista ;) Mutta tässä siis Casper 3v.

Emma ja Aton <3

Kuqquu!

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Liperin ryhmänäyttely 7.4.2013

Tälle vuodelle ollaan kaavailtu vaikka mitä!

Ensimmäisenä tavoitelistalla oli saada edes T Liperin ryhmänäyttelystä, kun esittäjä on vaihtunut. Voin sanoa kokemuksesta, että mihinkään ei kannata lähteä suurin odotuksin nenä pystyssä, vaan suhtautua kaikkeen avoimesti ja ottaa vastaan se mitä tuleman pitää. Minä, joka en ole esittänyt koiraa kokonaisen näyttelyn ajan koskaan, koin tänä päivänä pienen kolauksen. Ajattelin, että händlääminen on vain sitä, että namia heilutellaan muuten jo komean koiran nenän edessä ja hymyillään nätisti. Ei se ihan niin mene. :) 

Mutta kaikesta huolimatta nappasimme Casperin kanssa mukavan arvostelun mukaamme ja tiedän missä asioissa parannan jatkossa. Varo vain rakas maasto- ja ratajuoksujaostomme pj, saattaa olla että vaivaamme sinua kysymyksillä jatkossa. ;) 

Pärnävaaran halli on ihan kamala paikka valokuvaajaa ajatellen, joten Casperin kuvat ovat nyt hieman hämäriä :D


Oli meillä myös kasvattajakehässä edustus. Me ollaan tuossa viimeisenä.

Hieman keskittymishäiriöinen herra sai namia naamaan koko ajan :)
Liperi RN Sawhorse's Wild Spirit AVO EH: Mittasuhteiltaan erittäin hyvä uros. Voisi olla viistompi lapa, riittävä rintakehän syvyys. Hyvä ilmeinen pää, kaunis kaula, pitkä lanne. Ulkokierteisyyttä takaraajoissa, häntä kaartuu selälle. Koiralla vaikeuksia säilyttää askelrytmi liikkeessä.

Olen ihan varma, että enemmällä treenaamisella, vähemmällä jännittämisellä ja enemmällä koiran väsyttämisellä tulemme vielä menestymään SA:n arvoisesti. En luovuta ;) Koiralla kuitenkin oli mukava päivä, ja oli mukavaa nähdä muitakin rodun kanssa tekemisissä olevia ihmisiä!

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Ihana kevät ja iloinen poika

Talvi on pikkuhiljaa alkanut väistymään ja samaten on sitten ollut mielekkäämpää käydä montulla yms juoksemassa. Casperille sattui talvella ne pari haaveria joista aiemmin kerrottiin, niin tultiin sitten aika paljon varovaisemmiksi jäisen maaston suhteen. Näin huhtikuussa kuitenkin lähdettiin käymään hiekkamontulla Kontiolahden puolella ja poikahan pisteli taas menemään ihan niin kuin aina ennenkin. Vähän ne tassut aristeli ja pari tippaa tuli anturoista kotiin tullessa, mutta ei mitään vakavaa. Silmäkin välttyi kaikenlaisilta traumoilta tällä kertaa...








Talvella ja näin talven jälkeen ollaan syötetty Sam's Fieldin Adult Largea. Kohta puoleen aletaan siirtymään saman merkin energiaversioon, kunhan kisakausi alkaa. Ei tosissaan olla mitenkään rankkaa fyysistä rasitusta pojalle pidetty näin keväällä, kun oli niitä pieniä haavereita. Taidettiin itsekin vähän säikähtää.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Hiihtoloma ja kevään alku

Heipsan!

Hieman on taas ehtinyt kulua aikaa siitä kun olemme viimeksi ehtineet oikein kunnolla muistelemaan ja kertoilemaan Casperin kanssa touhuiluista. Casperin elämä ei ole kummoisesti muuttunut tai mullistunut tässä vuoden alussa. Oikeastaan olemme vain valmistautuneet tuleviin kahteen näyttelyyn sekä alkavaan treenaamiseen.


Allekirjoittanut valmistui koulusta maaliskuun puolivälissä, mutta jo ennen sitä työt ehtivät alkaa ja poika on joutunut pakon kautta olemaan paljon enemmän yksin. Onneksi isännän työt sentään sallivat kotona käymisen ja pojan ulkoiluttamisen päivittäin keskellä päivää. Casper on sopeutunut muutokseen erittäin hyvin, eikä mitään tunteenpurkauksia tai mielenosoituksia ole toistaiseksi ollut kummoisesti. Oikeastaan ainut mielenosoitus sattui ensimmäisellä työviikollani, kun olin poissa kotoa koko päivän. Illalla olimme vielä lähteneet kumpikin omille menoillemme, joten poika sitten yksinäisyyden tuskissaan irvisti meille hieman, kun tulimme kotiin. Toivotaan, että jatkossakin on näin helppoa. :)

Hiihtolomalla, eli viikolla 10, Jari ja Casper olivat kahdestaan kotona ja keksivät jäällä kävelemisen olevan oiva keino kuluttaa aikaa. Jäällä kuluikin helposti yli tunnin verran aikaa, ja ainakin toistaiseksi poika on saanut ihan rauhassa revitellä häiritsemättä muita ihmisiä. Casper on siitä omituinen, että puku päällä juokseminen ei tahdo olla mielekästä. Parinkympin pakkasella kun puku on ehdoton, joten jäällä liikkuminen tai muutoinkin lenkkeily on sitten ollut sellaista hipsuttelua. Hiihtolomaviikosta miehet osasivat kertoa sen olleen erittäin rentouttava ja miellyttävä asia. Koira olikin onnellisen tuoksuinen ja muutoinkin erittäin tyytyväisen oloinen aina allekirjoittaneen saapuessa kotiin.

Kuva: Jari Koskenperä, 7.3.2013
Kevättä odotellessa olemme käyneet paljon enemmän lenkillä, sillä aurinko on ollut erittäin paljon ilonamme. Koiran kanssa kävely on mukavampaa kuin moni antaa ymmärtää, sillä ainakin meidän kokemuksemme mukaan koira tuo oman iloisen lisänsä lenkin kulkuun. Usein puuhun vilahtaa orava tai tien poikki juoksee jänis, silloin tietysti saa olla hieman varuillaan. Casperin suurilla korvilla nimittäin kuulee kaiken, tai ainakin kaiken minkä se tahtoo kuulla. 



Viime viikonloppuna kävimme pyörähtämässä yhdistetyllä sukulointi-, shoppailu- ja pelireissulla Espoo-Riihimäki -seudulla. Casper oli jälleen oikein kiltti ja ymmärtäväinen parivuotista Nannaa kohtaan. Toisaalta reissuväsymys meinasi sitten kostautua, kun suhteellisen vieraassa ympäristössä ihmiset liikkuivat ja puhuivat jatkuvasti. Täten ei minkäänlaista rauhaa paikalleen asettumiselle jäänyt, joten vieraileva tähti oli ehkä hieman rasittava isäntäperhettä kohtaan juoksentelemalla ympäriinsä. Rodun kanssa vähemmän olleiden ihmisten on tietenkin hieman hankala ymmärtää pojan ADHD-asennetta elämään, mutta illalla kuitenkin kiiteltiin kun poika kuorsasi kellallaan vallaten koko sohvan. Espoon seudulla lenkkeily tuntui ainakin allekirjoittaneesta erittäin vaaralliselta, sillä pihatiet ja muutoinkin kävelytiet olivat erittäin liukkaat. Mutta hengissä selvittiin, eikä mustelmiakaan saatu. :) BTW, kaikki automatkat meni hyvin, poika kuorsasi eikä pysähdyksiäkään tarvinnut tehdä muutoin kuin omien ruokailujemme yhteydessä. 

Kuva: Kirsi Rissanen, 2013

Kuten muukin kevään alku, niin myös pääsiäinen meni sujuvasti lenkkeillen sekä jäällä kävellen. Päätimme, että nyt on viimeiset päivät kun uskallamme jäällä liikkua auringon porotuksen vuoksi. Saattaa nimittäin olla, että jää alkaa piakkoin sulaa, eikä siellä sitten enää uskalla tallustella. Alla vielä kuvia ihanasta joensuulaisesta auringonpaisteesta. :)

Hiihtämässä "isin" kanssa 29.3.2013

Jäältä löytyi aarre.


Farkku ja sen kaivamisvietti :D


DOING!

Näin seisoo noin 3v. poeka.