Näyttelykäyttäytymisen hiontaa ja Jyväskylä RN

Sovimme Casperin isän omistajan kanssa tapaamisen Jyväskylän ryhmänäyttelyyn. Ajatuksena oli kiinnittää huomiota enimmäkseen esitystekniikkaan, rentouteen sekä omaan itsetuntooni. Muutama takapakki kun on ollut takana esittämisen suhteen, emmekä oikein itse osaa korjata niitä virheitä. Vaikka avioparina luulisi osaavan toista huomauttaa virheistä, niin se on kuitenkin yllättävänkin hankalaa.

Meitä oli odotuksista poiketen paikalla 10 faaraokoiraa. Yleensä on siis totuttu puoleen tuosta määrästä, ellei kyse ole ollut erikoisnäyttelystä :D Mutta hyvin siellä pärjättiin! Casperin kanssa otetaan tästä lähtien käyttöön vähemmän kuristava panta, paremmat namit ja keskittyminen tekemiseen. Avaan vielä hieman äskeistä - tavoitteena on siis saada rento koira, joka esiintyy luontevasti nousten raville puhtaalla askelluksella (takajaloissa ei ole ollut tuomareiden mukaan tarpeeksi potkua). Keinona juttelu ja kehuminen oikealla hetkellä. Huomasin, että jutteleminen a) rentouttaa koiran b) rentouttaa minut. Lisäksi alan esittämään koiran edestä ja käteni asento on täysin eri aikaisempaan verrattuna.

Mutta itse näyttelytuloksiin:

Paikalla oli hyvin erityyppisiä koiria, tuomari tuntui vetävän tuloksia hatusta ja oli muutenkin omituinen (luki rotumääritelmää kesken arvostelun). Mutta tällaisin tuloksin läksimme Kasvattajakehiin ja oltiin myös BIS2-kasvattaja! (Sawhorse's)

Tuomari Esa Ruotsalainen
"Tyypiltään ja mittasuhteiltaan erinomainen uros. Oikeailmeinen pää, hieman painunut selkä. Hyvä rungon ja luuston vahvuus. Hyvät kulmaukset, hyvä karva. Lanneosa voisi olla lyhyempi. Liikkeessä hyvä askelpituus  mutta putoaa edestä. Miellyttävä käytös." AVK1 ERI

Huomioitavaa näyttelytilanteesta on sen verran, että ympärillä pörräsi lauma tuomariharjoittelijoita kuuntelemassa ja katselemassa. Tuomari kertoi kaikki perustelut ja arvostelun sisällön kuuntelijoille, mikä vei paljon aikaa. Itseäni otti päähän ainoastaan kommentti selästä, sillä selkä notkahtaa aina vain hetkeksi jos koira rentoutuu liikaa. Mutta jatkossa tämäkin tiedetään ja hieronta-aikoja on varattu muutama selän sekä lantion mahdollisten jumitusten hoitoon,

Kuvaaja Jari Koskenperä

Kuvaaja Jari Koskenperä

Joensuu RN

Käytiin ottamassa tuntumaa näyttelykehään kotikunnan näyttelyssä. Ennen kehää kerettiin tutustumaan jo Kaavilla asuvaan ihanaan Zukoon sekä hänen palvelusväkeensä. Lisäksi muita faaraokoiria paikalla oli Fanny, jonka kanssa ollaankin sitten vietetty paljon aikaa lenkeillä sekä ihan koirapuistossa.

Tavoitteena meillä oli saada tiukahkolta tuomarilta tieto, että missä kunnossa koira on hänen mielestään. Sertiä emme tältä tuomarilta oikeastaan edes odottaneet, mutta kyllähän se aina harmittaa, jos arvostelu on tyly.

Tuomari Maija Mäkinen:

"3v maskuliininen uros. Hyvä pää ja ilme, hyvät korvat. Kaunis niskan kaari. Pysty lapa. Riittävä rintakehän pituus. Jyrkkä, lyhyt lantio. Hieman korkea häntä. Hyvät takakulmat, mutta johtuen lantiosta liikkuu lyhyellä tehottomalla taka-askeleella. Hyvä luusto. Etuliike ok. Hyvä tempperamentti."


Näin jälkikäteen mietittynä olisimme voineet harjoitella ennen Mäkiselle menoa ja keskittyä rentouteen. Mutta voi olla näillä eväillä tyytyväinen, tulos on AVO EH.

Nilsiän 20-vuotis juhlamaastot

Nilsiän maastoihin osallistuttiin jälleen kerran hyvän seuran vuoksi. Casper teki kelposuorituksen tullen toiseksi. Ensin Casper juoksi hyvän avausjuoksun Lucan kanssa, finaalissa vastassa oli tuttuun tapaan puoliveli Kake. Tasaista oli, mutta Kake vei ansaitusti voiton saaden SERTin.  Juoksutuloksia jos hieman analysoidaan, niin mielestämme arvostelu on tiukentunut ja siitä johtuen SERTien saaminen voi olla jatkossa entistä hankalampaa. Tai sitten ei :)

Kuvissa Casper juoksee punaisella ja Luca sinisellä manttelilla.

Ensimmäinen titteli IKINÄ!

Tätä titteliasiaa on nyt pyöritelty päälleen, selälleen ja ei sitä meinaa millään tajuta vieläkään. Meidän pieni mies, jonka tulokset olivat tämän kauden alussa vähän heikentyneet, palasi kotiin TITTELIN, 15 kilon RUOKASÄKIN ja ihmetyksestä pöllämystyneen isännän kanssa. Pari kertaa ollaan kysytty toisiltamme, että ihanko oikeasti tässä kävi näin? xD

Alkuerässä Casper oli juossut paremman juoksun kuin koskaan ennen. Voimaa löytyi rimppakintuista ja mutkissakaan ei tullut oikomisia. Alkuerän jälkeen kuitenkin vaikutti siltä, että taisivat kaikki pojan mehut jäädä siihen, eikä jaksamista olisi enää finaaliin. Vaan toisin kävi. Vastassa oli puoliveli Kake "Nakke", joka on itsessään jo kova vastus. Mutta kuin ihmeen kaupalla Casper meni ja voitti. Voitti!? Siis sehän tarkoittaa sitä, että Casper on tätä nykyä

SMM-13 Sawhorse's Wild Spirit.

24.8.2013 Vesanka SMM 2013 ae 247+fin 230= 277p, sij 1/9.

*Iso tuuletus", ja iso kiitos. Seuraavaksi näemme toivottavasti Nilsiän maastoissa ;)

Kuvia kisapaikalta otti Essi Piironen. Kiitos!

Kuvaaja Essi Piironen

Kuvaaja Essi Piironen

Kesän teemana lepo.

Kun Derbyt oli juostu niin Casperilla alkoi lepohetki. Joka kesti kaksi kuukautta. Sinä aikana ei keskitytty mihinkään muuhun kuin kesään, koiraan, kavereihin ja kameraan. Käytiin juoksemassa ja pyöräilemässä, mutta ei kuitenkaan treenattu mitään varten. Pidettiin vaan hauskaa. :)

Kesän ensimmäinen mieleenpainuva juttu oli Vanillan vierailu täällä meillä kotona. Metsässä mentiin vauhdilla, vaikka juoksukaveri olikin 10 kertaa pienempi. Kotosallakin oltiin alkuinnostuksen ja parin lenkin jälkeen hyvin sovussa. :)

Sittenpä koittikin Juhannus, oltiin viettämässä sitä pienen lähipiirin kesken Maaningalla. Koira sai olla koko päivän vapaana, eikä mikään varnasti ole sen mielestä mukavampaa. Jopa Casperin "isomummo ja -ukki" antoivat pojalle kaikkia herkkuja. Ei sitä touhua voi kuin katsoa vierestä ja hymyillä.

Ilosaarirockin aikana ajattelimme, että koiran omaksi parhaaksi on käydä mahdollisimman pitkä lenkki ja antaa sen levätä. Emme halunneet stressata sitä ottamalla se mukaan veneeseen, josta käsin kuuntelimme musiikkia. Niinpä kävimme heti kahdeksan aikaan lenkillä Jaamankankaalla. Kannatti, sillä saimme paljon kuvia. 

Tuumaustauko <3

Saimme päähämme 1.8. lähteä noin 10km vaellukselle Uimaharjun puolelle, Pamilonkoskelle. En tiedä paljonko matkaa kaikkiaan karttui, mutta oli mukava reissu. Keskellä päivää kun ei muita kävijöitä tuntunut olevan.

Seuraavaksi vuorossa on Suomen maastomestaruus kilpailut, joihin Jari ja Casper lähtevät kahdestaan. Katsotaan, onko levosta ollut enemmän haittaa vai hyötyä ;) 

SFK:n erikoisnäyttely ja farkkushow 8.-9.6.2013

Meillä on takana tähän mennessä pisin näyttelymatka, jolta palasimme erittäin suuri hymy naamalla. Lähdimme perjantaina ajelemaan kohti Forssaa, jossa yövyimme Jarin lapsuuden kaverin luona. Koko matkan ajan meitä seurasi iso musta pilvi ja paljon salamia, joiduimme siis ajamaan perille asti ukkosen saattelemana. Casperia moinen ei kuitenkaan vaivannut, ukko nimittäin laski lampaita kontissa nenä tuhisten. On se helppoa ;)

Yön asunnossa käyneen kiimaisen tytön jälkiä haistellen ja metelöineen pojan olikin sitten aamuna hyvä nukkua, kun matkakumppanit sitä vastoin olivat täysin unissaan. Ei siitä muuta kuin nokka kohti näyttelypaikkaa! Oli kiva nähdä heti näyttelypaikan lähelle saavuttaessa paljon isoja punaisia nenuja ja korvia. Paljon FAARAOKOIRIA!!!! Ihanaa. Kasvattajien kanssa vietettiin aikaa niin leppoisasti, että esittäjä unohti jännittääkin. Kunnes koitti kehän aika. Avoimeen luokkaan mentiin pojan kanssa oikeaan aikaan ja juostiin nätisti, kaikki oli bueno. Mutta. Jostain ihme syystä päädyin pällistelemään toisen kanssa valiokehän reunalle. "Mihinkäs me tullaan?" .... :D On se hyvä kun ei osaa nolostua :)

Päivä päättyi kuitenkin suureen hymyyn, pariin palovammaan ja kainalossa kiehnäävään koiraan. Saatiin me paljon palkintojakin, tosin suurin osa on jo syöty. ;) 

Suomen Faaraokoirien ja Ibizanpodencojen epävirallinen erikoisnäyttely "Farkkushow" 8.6.2013, AVO1 VSP: 3v. Hieman pitkärunkoinen maskuliininen uros, jolla hyvä uroksen pää. Kauniit silmät. Hyvät korvat, purenta OK. Kaunis kaula, tilava rintakehä, turhan pitkä lanneosa. Olkavarsi voisi olla viistompi. Hyvin kulmautunut takaa. Hieman ylöskiinnittynyt häntä. Sujuva sivuliike, hyvä häntä. Hyvä väri ja karvanlaatu.

Edellinen yö verotti meiltä niin paljon voimia, että emme olisi jaksaneet jäädä enää pidemmäksi aikaa kuin oman suorituksemme ajaksi. Ehkäpä ensi vuonna osallistumme vielä johonkin iltarientoon, jos sellaista järjestetään. Samaten ensi vuodelle olisi hyvä lisätä hankintalistaan hattuja 2 kpl. Retkituolit on kuitenkin jo hankittuina. Itse pidin ensimmäisen päivä tuomari Maija Sylgrénistä. :)

Toisena näyttelypäivänä olimme kaikki paremmin levänneitä. Tällä kertaa mikään ei kuitenkaan saanut esittäjää, eli minua, unohtamaan sitä faktaa, että tuomarina toimisi erittäin paljon faaraokoirista tietävä tuomari Jarmo Vuorinen. Mutta kun kehä koitti, jännitys hälveni. Sekä minä, että koira, hymyilimme kilpaa. Tosin, toinen päivä taisi olla pojalle vähän liikaa, kun kilpailuluokassa oli jo silmät kiinni. (Taisi se jopa tuhista unissaan... <3) 

Kaikkiaan päivä oli oikein ihana, Casper rauhoittui aina odottelujen ajaksi mallikkaasti kevythäkkiin jonka hankimme edellisenä päivänä. Meiltä molemmilta paloi päät ja kädet, mutta ei sen niin väliä :)

Suomen Faaraokoirien ja Ibizanpodencojen erikoisnäyttely 9.6.2013, AVK3, ERI: Erinomaiset rungon mittasuhteet. Erinomainen pää ja ilme. Oikein kannetut, suuret korvat. Tyylikäs kaula, tasapainoisesti kulmautuneet raajat. Erinomainen eturinta, runko ja ylälinja. Valkoista hännänpäässä. Liikkuu hyvin edestä ja takaa. Toivoisin hieman lisää uslottuvuutta sivuliikkeeseen.

Kotimatka alkoi heti kun olimme saaneet arvostelun. Minä itkin onnesta ja väysymyksestä. En ollut pettynyt, vaikka SA:ta ei tullut. Olin onnellinen. Olimme yhdessä Casperin kanssa voittaneet itsemme ja alkaneet esiintyä niin kuin pelottoman kaksikon kuuluu. "Ottakaa meidät sellaisina kuin olemme, sillä miksikään emme tästä voi muuttua." Kiitos kaikille, jotka olitte osana tuota tunteiden täyteistä viikonloppua.

Kuopion kansainvälinen kaikkien rotujen koiranäyttely, 25.5.2013

Näyttelyputki jatkuu.

Tätä näyttelyä varten Casper ja minä emme vieläkään saaneet aikaiseksi harjoitella pitkien työpäivieni vuoksi. Viikonloppuisin kokeilin seisotusta ja juoksemista, mutta lopetin aina kesken, kun en vain jaksanut. Koira sen sijaan teki parhaansa ja napotti seistä korvat pystyssä nappisilmät kohti minua. Se taisi tietää, mitä haen. En vain osannut pyytää sitä oikein.

Majoituimme Siilinjärvellä vanhempieni luona näyttelyitä edeltävän yön. Koira oli suhteellisen väsynyt, sillä seuraneitinä toimi veljeni x-rotuinen narttukoira, Vanilla. Miekkonen nuortui silmissä. Ihana parivaljakko... Kun pienempi juoksi pöydä alle, niin toinen katseli lasipöydän läpi sitä suuri virne naamalla. Voi toista pölhöä.

Näyttelypaikalle menimme isommalla porukalla kuin normaaliksi, veljeni ja hänen puolisonsa, Casperin omistaja sekä minä. Minua jännitti silmin nähden, ja se tarttui myös koiraan. Vastassa meitä oli Soile Bister, jonka on sanottu arvostavan hyvin käyttäytyvää koiraa. Rauhallisuudesta ei ollut tietoakaan, sillä minua silminnähden pelotti. :(

Kuopio INT AVO EH AVK1: Kookkaanpuoleinen, hyvärunkoinen sopivaluustoinen uros, jolla voisi olla ylevämpi selkälinja. Kaunis pää, hyvät korvat, silmät ja purenta. Niskan kaari voisi olla tyylikkäämpi. Niukasti kulmauksia edessä. Hyvät takaraajat. Hieman ulkokierteiset takakäpälät. Korkea-asentoinen häntä. Hännänpäässä saisi olla valkoista. Tehoton taka-askel. ERINOMAINEN LUONNE

Kuvaajana tällä reissulla toimi Elisa Niittymäki. Kiitos siitä! :)